Ajattelin tänään tatuoinnin ottanutta ystävääni. Tämän humoristisen ja julman tatuoinnin sanomaan kätkeytyy kuitenkin puhdas rehellisyys ja avoimuus.

Toinen ystäväni otti samoihin aikoihin, muutama viikko sitten, tatuoinnin rintaansa. Tatuoinnin, jolla ei todellisuudessa ole mitään sanomaa, ei mitään yhtymäkohtaa hänen elämäänsä. Kämmenet toisiaan vasten, niiden välistä laskeutuu ketjussa oleva risti. Rukous. Se voi olla hieno ja hyvin tehty, sillä voi antaa itsestään väärän kuvan tuntemattomalle, mutta rehellisyys siitä puuttuu täysin. Tällä hetkellä varmasti myös hän osaa arvostaa toisen ystäväni tatuointia, jossa vilpittömän rakastunut poika ja kohtaa jo petosta suunnittelvan tyttönsä. Rehellisyyttä.

Uskomatonta miten syvältä ihmiset voi olla. Onko ihmiset oikeasti niin vietävissä vain seksin takia? Onko ihmisten elämä nykyään niin pinnallista, ettei osata löytää mitään parempaa tekemistä? Ja mitä hittoa, miksi kolme mestyvää miehenalkua näin ajattelee? Ajatteleeko ihmiset todella, että millään ei ole vaikutusta tulevaan?

"Mä elän hetkessä ja hei, tuollaiset pikkujututhan kuuluu antaa anteeksi, ei ne merkkaa oikeesti mitään".  Ystäväpiirissäni pojat tuovat kukkia, naiset pesäpallomailan selkänsä takana. Isku tulee silloin, kun sitä vähiten odottaisi.